i like it when it rains

- Each person must post eleven things about themselves on their blog

- Answer the questions the tagger has set for you, plus create eleven questions for the people you tag to answer

- Choose eleven people and link them in your point

- Go to their page and tell them

- No tag backs

- You legitimately have to tag

Sain tämmösen kivan haasteen Petralta ja mikäs sopisikaan paremmin laiskaan päivään Pohjois-Haagassa sisarusten asunnossa!

STEP 1

1. Olen pelänny perhosia kauan, mutta viimein olen pääsemässä yli pelostani ja olen kovin ylpeä itsestäni, varsinki nyt ko kesä on taas tulossa ja perhoskanta taas suurenee dramaattisesti.
2. Rakastan sitä, ko saan olla avuksi ihmisille. Oikein iloitsen sisälläni, jos joku tulee pyytämhään multa apua tai vaikka kysymään tietä ja osaan auttaa niitä. Ei ole väliä onko asia iso vai pieni, rakastan auttaa kaikessa, missä vain pystyn. Toisaalta tähän liittyy myös negatiivinen puoli, joka ilmenee jos en osaakaan antaa oikeita vastauksia tai hyviä neuvoja toisen kipeään ongelmaan ja tunnen itteni tosi tarpeettomaksi ja avuttomaksi.
3. Tunnen ja tiedän tosi paljon ihmisiä ympäri maailmaa. En tietenkään ole läheinen jokaikisen kanssa, mutta mulla on kavereita ja ystäviä tosi monessa maailmankolkassa ja se on tosi ihanaa, koska melkeinpä aina on joku paikka, minne vois mennä, mutta toisaalta se on myös tosi raskasta, koska aina ko jotain pahaa tapahtuu jossain, niin useimmiten siellä asuu joku kavereistani.
4. Tällä hetkellä ko ajattelen elämääni eteenpäin niin se 'normaali' etenemistapa, opiskelut, työ, naimisiin, lapsia, omakotitalo, yms, tuntuu tosi oudolta ja vähän jopa ahistavalta. Tottakai olis kivaa ja ihanaa, jos olis joku poika josta tykkäis ja jonka kanssa vois seurustella ja näin, mutta mulla ei ole melkeinpä yhtään semmosta todellista kaipuuta mennä joskus naimisiin. Haluaisin vain heittäytyä Jumalan käsiin ja antaa Hänen viedä missä minua ikinä voitaiskaan käyttää. Tottakai tämä voi muuttua vaikka jo ens kuussa tai ens vuonna, mutta tällä hetkellä tuntuu tältä.
5. Mulle on kerrottu, että tarkkailen ihmisiä ja joskus teen tosi tarkkojaki havaintoja niistä. En tiiä. Mie rakastan ihmisten tarkkailua ja varsinki sitä, miten tietyt ihmiset käyttäytyy toistensa seurassa. Junassa mietiskelen eri matkustajien historioita ja suunnitelmia tulevaisuudelle ja maalailen niiden ajatukset ja tuntemukset. Pienet yksityiskohat ihmisissä kiinnostaa minua ihan hirveästi, vaikka se, miten joku pitelee kynää tai kahvikuppia tai kuinka usein ne katselee ympärilleen lukiessaan kirjaa tai kirjottaessaan jotain.
6. Yksi lempiasioistani maailmassa on, ko tuntemattomat hymyilee toisilleen pyyteettömästi ja avoimesti.
7. Olen miettiny kauan, miten nurinkurista on, että suurin osa niistä supersuvaitsevaisista ihmisistä, jotka kokoajan toitottaa kaikkien ja kaiken hyväksymisen puolesta ajattelee, että on ihan okei tuomita ja haukkua niitä, jotka ei ole samaa mieltä niiden kanssa. Suvaitsevaisuus on joku trendi nykyään, että kaikki pitää hyväksyä ja kaiken pitää olla niin liberaalia ja avointa ja oi niin ihanaa, mutta jos joku ajattelee vähänki konservatiivisemmin ja ei hyväksy esimerkiksi aborttia, niin se on ihan ok tuomita. Hassusti suvaitsevaisuus ei yletykään niihin ihmisiin, jotka ajattelee erillälailla asioista ko nämä suvaitsevaisuuden sanansaattajat.
8. Lempparisanojani suomeksi on sade, piano ja taivaanrannanmaalari.
9. Haluaisin ihan älyttömästi lähteä reppureissaamaan läpi Uuden-Seelannin ja käymään Oseanian alueen pikkusaaristoissa ja vain hengailevan ja tekevän työtä siellä. Mennä yhteen paikkaan, tehä siellä töitä vähän aikaa, saada vähän rahaa, että pääsen seuraavaan kylään tai kaupunkiin ja jatkaa kunnes olen niin täynä muistoja ja merta, että olis pakko lähteä.
10. Olen lapsenmielinen ja ylpeä siitä. Mulla ei ole mitään kiirettä kasvaa aikuseksi, eikä minua hävetä, että saan iloa ja riemua Disney-leffoista ja pienistä leppäkertuista kukkien varsissa. Rakastan tanssia sateessa ja nauraa ihan vain siksi, että olen elossa ja onnellinen. En halua ikinä kasvaa niin aikuseksi, etten enää huomais niitä pieniä juttuja elämässä, jotka tekee päivät vähän kirkkaammiksi.
11. Halit on kivoja. Tosi kivoja.

STEP 2

Q1: Suosikkivaatteesi?

A: Tällä hetkellä tykkään hurjana sinivalkoraidallisesta kauluspaidasta ja sukkahousuista.

Q2: Mikä eläin olisit jos saisit olla?

A: Lintu, ne saa lentää!

Q3: Tämän hetken suosikkibändisi/artistisi/biisisi?

A: Mumford & Sons / Petrus Ahonen / Turning Tables - Adele

Q4: Millaisena juot kahvisi?

A: En juo kahvia, yäk.

Q5: Hartain ei-salainen toiveesi?

A: Matkustaa ympäri maailmaa kohdaten erilaisia ihmisiä, oppien uusista kulttuureista ja ymmärtää tämän maailman tilaa vähän paremmin.

Q6: Lempiharrastuksesi?

A: Ei mulla oikein ole semmosia 'kerran viikossa harrastan tätä' -harrastuksia enää, niin en oikein osaa vastata. Ehkä kirjottaminen?

Q7: Lempivärisi?

A: Turkoosi.

Q8: Millaisista elokuvista pidät?

A: Aikalailla kaikesta, paitsi kauhusta ja massamättötestosteronipläjäyksistä. Yleensä vahvasti tunteitaherättävistä tositarinoista, niinkö The Blind Side tai lennokkaista sydäntälämmittävistä vähän vanhempaan aikaan keskittyvistä, niinkö Finding Neverland.

Q9: Mikä on mielestäsi turhin asia maailmassa?

A: Semmonen haarukkaan kiinnitettävä tuuletin, joka jäähyttää nuudelit nopeammin ko normaali ilmavirta.

Q10: Jos saisit yhden supervoiman, mikä se olisi?

A: Lentäminen.

Q11: Mitä olet aina toivonut jonkun sinulta kysyvän? (voit myös vastata kysymykseen, jos haluat)

A: Tykkään siitä, ko multa kysytään, mitä tatuointeja haluaisin. Haluaisin lauseen "With Christ you have everything" jonneki ylävartaloon, puun, jossa kukkii 5 kirsikankukkaa selkään tai kylkeen ja tytön, joka seisoo hymyillen kädet ylös kohotettuina sadepilven alla ja sen hiukset on liimautunu sen kasvoihin ja niiden vesipisaroiden seassa lukis joko 'let it rain' tai 'healing rain'. En näistä varmaan mitään tule loppujen lopuksi ottamaan, mutta saa nähä.

En pysty taggaamaan ketään, koska olen fyysisesti kykemätön sellaisiin ponnistuksiin.

Ps. Olen nyt siis Helsingissä Juhon ja Marian asunnossa ja täällä hengailen keskiviikkoon asti, jolloin lentokone nousee kohti Jenkkejä, missä vietän seuraavat kolme ja puoli viikkoa! Oijoijoi, olkaa ihanasti ja hyvää kesää kaikille x

i'm gonna trust in you

Meillä oli viime yönä tyttöjen kanssa aivan ihana tyttöjen ilta ja yö! Käytiin illalla ekana nuortenillassa ja sen jälkeen suunnattiin Hetan luokse, syötiin älyttömän hyvin, naurettiin, juteltiin, rukoiltiin, saunottiin ja vain nautittiin toistemme seurasta ja oli aivan hurjan parasta!
 

Oltiin päätetty, että syödään vain tuommosia kunnon kivoja ruokia, eikä mitään mässy sipsejä ja karkkia ja oli kyllä hyvä idea, vaikka oliki ihan ähkyssä kaiken tuon jälkeen, niin se oli paljon parempi ähky ko herkkuähky! Nyt olen sanonu sanan ähky niin monta kertaa, että kohta se menettää merkityksensä. Ähky, ähky. Valvottiin viiteen asti ja nyt on päivä lähteny aika hitaasti käyntiin, saa nyt nähä saanko sitä ollenkaan alkamaan ennenko se jo loppuu. No, rokulipäivät on kivoja aina välillä!

Olen 18 päivän päästä takas Jenkeissä ja en voi ymmärtää. Maailman parasta, voi että <3

you hung the stars and move the sea, and still you know me

I am Aino and I am a follower of Jesus Christ. This is probably not news to many of my followers, because I’ve never hid my faith, but it’s not like I have broadcasted it either, so some people might not know, so I thought I could tell you a little about that today.

I’ve always believed in God in a way. I was raised in a Christian family by amazingly loving parents, who I couldn’t be more grateful for. They’re seriously amazing. Very much flawed, yes, just like us all, but so great. I literally tell my mum everything and I have such amazing conversations with my dad and it’s just amazing to know that no matter what I did, they’d always love me unconditionally and that’s why I’ve never had to hide anything from them and I know that’s really an extraordinary situation to be in in today’s society.
 

I am not a sheep that’s been pulled in a hook and leash her whole life and just accepted everything my parents told me. I was not taught religion, I was taught about a relationship with Jesus. Because that’s what faith is, a relationship. It’s not a list of things I have to do and what I don’t get to do and that’s how I’ll get to heaven. No. Nothing I can do can affect the fact whether I’ll be going to heaven or not. It all depends on the relationship I have with Jesus. Jesus himself said he’s “The road, the truth and the life. No one gets to the Father any other way than through me.” I can’t save myself. I can’t save any one of my siblings or family, even if I wanted to. And I am not trying to. Because the beauty of it all is that I can leave it all to Jesus and trust that he’ll take care of it because that’s what he promised he’d do when I asked him to enter my life.

I know the whole concept of faith is weird and it doesn’t sound reasonable at all. How can you believe in something that you can’t see, hear, smell, touch or taste? I guess that’s why they call it faith. I’ve seen God’s work in my life in such amazing ways, that I just know. But I know in today’s world, believing in God is madness. I know how it sounds like. Believing in a God who gave his only son to come to the earth to carry all of our sins and misjudgments with him onto the cross and dying for us, so we don’t have to, but we can have an everlasting life with him after this life. I know, it’s crazy. I guess you have to become mad before you can see everything a little bit clearer.
 

In today’s society you always have to be something, be someone, do something, to be accepted. To have people respect you, to get the status you want and to just be worth of something, anything. We have to achieve our goals and the goals the society is setting up for us in order of fitting in. We have to be educated, get good jobs, get married, have children, retire at a reasonable age and die leaving our children a good heritage. Every single day the world sends us millions of signals and messages of the way we’re supposed to be, to act like and who we’re supposed to be to be accepted.

I don’t believe in evolution. The fact that this all amazing and indescribably beautiful nature and all of the insects and the working little bits of our world and us, humans is said to be the result of coincidence makes me sick. Just, look at yourself. From head to toe. All of your little hairs on your arms and the tips of your fingers. Look at your eyes, your ears and the palms of your hands. I just refuse to believe all of this perfectly functioning and perfectly in order working creature came onto this earth by an accident. And not only that. How do evolutionists explain our feelings? How we feel guilty after we’ve done something bad? How we feel, think and want to find out things such as if we’re going to have an afterlife after this one? Are they seriously saying it all developed from that little lump of some ameba that felt nothing, knew nothing and could do nothing?
 

Teens all over the world are killing themselves and feeling more depressed than ever. Because every single day they’re told they’re not enough, pretty enough, smart enough or just simply not good enough for not fitting into that little standard box the society has put up for us. Because all the way from the evolution theory they’re told they’re just an accident, that they just happened to be the fastest piece of semen, they just happened to be born into the family they did and they just happened to get the genes they did. Because they’re told that no matter what they do, it doesn’t matter, because we’re all going to die at one point anyway and we’re not going anywhere. Because they’re here because of a big coincidence, not because they actually matter. Not because someone actually created them, wanting them to be exactly the way they are, not because they actually have a purpose to be here.

But we all have a purpose to be here. We were all created by the most amazing God. We all have a purpose, we all are here because we were meant to be here. Not because it just happened to happen that way. Every single one of us is beautiful exactly the way we are, because God created us to be portraits of himself. And God definitely is not dumb, he’s not ugly, he’s not mean, he’s not worthless. So why on earth would you be?

I know I can’t make anyone believe. And I am not here to do that. Because I can’t do that. Only God can do that. And only you can accept Jesus into your life. God loves you so amazingly much, but he loves you so much that he’s not going to give you even the good things by forcing them. Because he gave us a choice. We can choose always the other option than him. But no matter what happens, no matter how long we’re gone, no matter how long we’ve been gone, no matter how far away we’ve been or how many times we’ve fallen, the moment when we call out his name and actually want him to take control, he will always take us. No matter what. And you don’t need to be anything else than yourself to be good enough for Jesus. You don’t need to have a list of things you’ve done in your life and how good you’ve done to make Jesus impressed. Because just being you is big enough of a miracle. Because you were created to be exactly that way and that’s all that you ever need to be.

(Pyydän anteeksi englantia, kopsasin tämän suoraan toisesta 'blogistani', jonne kirjotan englanniksi ulkomaalasten seuraajien takia. Olette ihania, pus!)

now that you can't have me, you suddenly want me

Perjantaina nuortenillassa päätettiin pikkuveljen kanssa, että huomenna mennään käymään Rovaniemellä shoppausreissulla! Ollaan puhuttu siitä jo vähän aikaa, kuinka olis kivaa käyä yhessä shoppaamassa ja kuinka olen halunnu antaa veljelle vähän tyyliohjausta ja vain semmosta kivaa yhessäoloa. No, matkaseuraksi saatiin myös kaks ystävää ja niin lähettiin eilen ajamaan kohti Rovaniemeä heti aamusta! Matka meni oikein rattoisasti ja Rovaniemelle saavuttaessa, pienten parkkihalli jännityksien jälkeen, päästiin sitte viimein shoppailemaan ja suunnattiin ensimmäisenä Johanneksen kanssa Onlyyn/Jack & Jonesiin ja sain vain kasata vaatteita ja viedä niitä Johannekselle pukukoppiin ja yhessä arvosteltiin kaikkia, haha. Se oli tosi hauskaa ja vaikka Johannes ei ihan kaikkea hyväksyny, mitä sille ehottelin (neuletakki ei ihan menny läpi........) niin kyllä sieltä löyty paljon hyviä vaatteita, joista molemmat tykättiin! Käytiin syömässä Mäkkärissä, koska ei nyt parempaakaan keksitty ja Jonna halus jonnekki nopeaan ja halpaan ja ei sitte jaksettu tapella siitä, että mikä oikeasti olis parhain paikka, niin taivuttiin Johanneksen ehotukselle. Wrapit ei ole läheskään yhtä hyviä Suomessa ko ne oli Briteissä, tämä on vääryyttä :-( Pienen ruokailuhetken jälkeen sitte suuntasin ite shoppailemaan vähän itelleni, koska olin ollu koko aamupäivän Johanneksen stailaajana ja oltiinki löydetty vaikka ja mitä, mutta itelläki oli vähän listalla juttuja. Lopulta ostin kuitenki vain maailman normaaleimman mustan pitkähihasen ja ihanat kivimmat mustavalkoset legginssit, joista kohta kuva, mutta yksi juttu jäi kyllä vähän kaivertamaan mieltä, että olisko sitteki pitäny ostaa.. Asdfghjkslfg ihanin onepiecen sukulainen! Siinä ei ollu vain huppua, joka menis ihan loppuun asti kiinni, mutta muuten ihan samanlainen ja ai että, niin mukava päällä ja mahtava ja ihana ja söpö ja en kestä! Se maksoki vain 55 euroa, noihin aitoihin Onepieceihin verrattuna oikein halpa ja se oli kyllä niin ihana, etten ees tiä nyt, miksen sitä oikeasti ostanu. No, ehkä vielä joskus. Mahdollisesti. Ehkä. Hmh. Tuossa viimisessä kuvassa näkyyki sitte ne leggarit, jotka ostin, kovin söpöiset mielestäni ovat! Ja loppuun vielä lyön ne vaatteet, mitä Johannekselle sitte lopulta ostettiin! Farkut, chinot (!!!!), kaks t-paitaa, yks harmaa pitkähihanen, ruutupaita ja kauluspaita. Oi että, noilla kelpaa kyllä sitte mennä! Ostin ite myös paidan ja legginssien lisäksi UP - kohti korkeuksia -elokuvan ja Katalle viimein myöhästyneeksi joululahjaksi Frendien kutoskauden! En unohtanu Kata! Nyt pitäis mennä lukemaan vähän psykologiaa ja masentelemaan vähän tuota ilmaa. Viime yönä sato 10 (!!) senttiä lunta ja kokoajan tulee vain lisää ja luvattu, että huomenna ja ylihuomennaki sataa. Missä olet kesä?

you were like the crush of thunder

Mistä tietää, että kevät on tullu? Työnsin juuri pikkuveljen kelkkaa, koska se jäi jumiin meän pihalla. Lumet sulaa ja aurinko paistaa ja on ihana ilma ja lämmittää ja ja ja ja pidän tästä hyvin suuresti, enkä jaksa oottaa kunnon kevättä ja kesää!

Kuten ensimmäisistä kuvista huomaa, tilasin viimein liput Jenkkeihin ens kesäksi ja en vois olla enemmän innoissani siitä! Lähen täältä 30. toukokuuta ja olen siellä semmoset rapeat kolme viikkoa, 24. kesäkuuta pitäis olla takas Suomen kamaralla Helsingissä. Kotimatkalla Portlandista käyn yön ja kaks päivää New Yorkissa, missä näen paria kaveriani ja voi että, en ees ymmärrä! Miten älyttömän upeaa. En ees tajua, miten uskomattoman siunattu ja etuoikeutettu lapsi olen, mutta yritän olla mahollisimman kiitollinen kaikesta, mitä saan kokea ja tehä ja vain nauttia joka ikisestä hetkestä, koska näitä juttuja ei kauhean monille tapahu ja en aio näitä tilaisuuksia heittää hukkaan! Oioioi, on ollu ihan hurja ikävä Portlandia ja kaikkia siellä, niin ihanaa tietää, että olen oikeasti menossa takas. Vein pikkuveljeltä myös tölkin Coca-Colaa - taidan laittaa jenkkihurmion piikkiin - koska ajattelin, että ehkä se tällä kertaa maistuis vähän paremmalta, mutta ei se ikinä maistu paremmalta, mitä muistelen. Se on aina yhtä pahaa. Hmh.

Koulu menee kivasti eteenpäin, ollaan vielä väritysurakassa menossa, meän luokka alkaa saada jo aika mahottoman ihanasti väriä seinilleen, ko maailman ihanimmat Disney-kuvat niitä koristaa! Tänään on pitkästä aikaa nuortenilta ja Sofiaki tulee sinne, monen kuukauden tauon jälkeen, koska on Sveitsissä asustellut aupparina ja oli kyllä niin ihanaa nähä Sofiaa sunnuntaina! Viimeksi nähtiin joulukuussa ja nyt saatiin taas vaihella kuulumisia ja vain makoilla sängyssä ja rentoutua. Just parasta. Tajusin tuossa viime viikonloppuna (Jolloin muuten pidettiin meän luokan kanssa Disney maratooni-ilta meillä, oli ehkä parasta! Seittämältä illalla alotetiin ja lopetettiin 5 aamulla, hehe), että kaikki minun ystävät joiden kanssa olen voinu just vain makoilla sängyllä tuntikausia ja jutella, on lähteny tuonne maailmalle ja nyt en ole ees tajunnu, että semmosia ystäviä ei enää täällä kotona ole. Toki semmosia on tulossa uusia, aika hyvää vauhtia todellakin ja olen siitä niin onnellinen, mutta jotenki vain tajus sen, kuinka ihmiset muuttaa pois ja lähtee kauas ja kuinka ystävyys kyllä kestää ja jatkuu, mutta se muuttuu ja mukautuu siihen tilanteeseen. Näitä mietiskelyitä aamuyön tunneilta on aina hyvä jakaa kaikkien kanssa.

Pidän teistä, pus x

easter 2012

Näistä ihanuuksista minun pääsiäinen koostu tänä vuonna! En ottanu muulla ko kännykällä kuvia koko pääsiäisenä, ko oli niin kiire tekemään kaikenlaista kaikkien kanssa ja nautin vain ihanien serkkujen näkemisestä pitkästä aikaa ja hyvästä menosta ja olosta. Lauantaina oli perinteinen Kynttiläkirkko, missä mentiin meän 'kuoro'porukalla, joka ei ole ollu kyllä ees toiminnassa nyt koko talvena ja keväänä, mutta hyvin meni ja oli niin parasta, en tiä kyllä parempaa ko kunnon ylistysmeiningit kirkossa pääsiäisenä! Ei hyvänen aika, tämä on just sitä parasta.

Meillä on suvun kanssa siis tapana, että kaikki serkut tulee tuolta kauempaaki tänne pääsiäiseksi (ja uudeksi vuodeksi ja joskus hiihto- ja syyslomiksi.....) ja sitte käydään mäessä, hiihetään, käyään retkillä ja nukutaan mökillä ja pelataan pelejä ja nautitaan vain toistemme seurasta! Olen niin kiitollinen, että meillä on näin ihanan läheinen suku ja kaikki oikeasti tykkää olla toistensa kanssa, niin aina on mahtavat pääsiäiset ja muut lomat ja juhlat taattu. En jotenki ole aina tajunnu sitä, kuinka äärettömän etuoikeutettu oikeasti olen, ko mulla on tämmönen suku ja perhe, jossa oikeasti tykätään olla toistensa kanssa ja pystytään puhua helposti asiasta ko asiasta ja vain olla omia ittiään, pelkäämättä mitään tuomitsemista tai sättimisiä. Ihaninta.

Ps. Minun instagram on ainoelise, saa seurata! x

you've broken every chain with love and mercy

Moippaterppaheimoihaumiauterppuli! Nukuin tänään kolmen ja puolen tunnin päiväunet ja tuntuu siltä, että tulen katumaan tuota nukkumishetkeä myöhään illalla kovin paljon, mutta sillä hetkellä se tuntu maailman parhaalta idealta. On ollu taas vähän aikaa viime postauksesta, siitä pyydän anteeksi, mutta kuvia ei ole oikein tullu otettua mistään ja tuonki ylhäällä olevan kuvan otin pari päivää sitte Etelä-Suomessa asuvalle kaverilleni todistaakseni, että Muonio on vielä täynä lunta ja lisää tulee. Tänään oli onneksi ihanan aurinkoinen ja nätti päivä, ehkä se kevät tännekki tulee pikku pikku hiljaa pienissä askelissa.

Olin viime viikonloppuna töissä Lapland Safareilla jotain supertärkeitä Audi-tyyppejä bussiopastamassa ja niiden kanssa poroajeluilla käymässä. Oli tosi kivaa, vaikka välillä tuntuki, että ei oikein tienny miten päin pitäis olla, ko ne oli kuulema niin tärkeitä. Mutta olin sitte vain mie, niin se näytti kelpaavan, haha.

Koulussa ollaan taannuttu lapsuuteen ja alettu värittämään värityskuvia ja laittelemaan niitä luokan seinille piristykseksi! Pojat ensin naureskeli meille, että mitä me oikein pelleillään, mutta nyt neki ihan mielissään niitä värittelee. Ja sain tietää pari päivää meän tempauksen alkamisen jälkeen, että isosiskon luokka oli tehny juuriki samalla lailla, mutta omalla abivuodellaan! Ollaan vuosi edellä niitä, hehe ;-) Mutta siis tiesin, että siskon luokka oli tehny jotain, mikä piristi luokkaa ja jotenki sisustanu tai jotain, mutta en mie tienny, että neki just Disney värityskuvia oli netistä tulostanu, hahah! Koulussa on myös koeviikko alkanu, eilen alko ruotsilla ja ihan hyvinhän se meni, miten hyvin mulla nyt tuo ruotsi voi mennäkään. Tänään oli englanti ja se opettaja on niin hauska, ko se pistää vain sanoja ja sanontoja koko kokeeseen, eikä paljon mitään kielioppia, kirjotelmista tai tiivistelmistä puhumattakaan, ettei vain opittais luovaa kielen käyttämistä. No, mitäs me pienistä! Huomenna jatkuu äikällä ja pitkästä aikaa nilta illalla <3 Onki ollu jo ikävä, vaikka viimeksi oli kaks viikkoa sitte, niin tuntuu, että ihan liian pitkä aika on ollu välissä! Haluan ihanaa yhessäoloa taas pian jes!

Yritän ostella lentolippuja Jenkkeihin alkukesäksi, mutta se on niin julmetun vaikeaa! Miten voin fiksusti (ja semihalvasti) ostaa menoliput ensin Portlandiin ja tulomatkaksi välilaskulla New Yorkiin tai Philadelphiaan ja siitä kotiin ilman että se maksaa miljoonia? Hmhp. Tyhmät kaverit ko asuu ympäri Jenkkejä.